torstai 8. elokuuta 2013

Mitä jos?

Maaliskuussa kohtuuni siirrettiin kaksi alkiota. IVF:ssä hedelmöitetyt, jakautumaan lähteneet alkiot pakastettiin syksyllä kolmena kahden alkion pakettina. Kuulin tästä vasta silloin, kun pakastetun alkion siirtäminen vihdoin keväällä muuttui oikeasti ajankohtaiseksi. Kuvittelin alkioiden olevan säilytyksessä yksittäin. Lääkäri suositteli joka tapauksessa vain yhden alkion siirtoa - siinäkin tapauksessa, mikäli sulatuksesta molemmat hengissä selviäisivät.

En voinut hyväksyä sitä. En vain voinut.

Silloin tällöin mieleeni on pulpahtanut kysymys, jonka yritän vaientaa. Kysymys siitä, kumpi alkio tämä nyt kantamani lapsi on. Siirretyt alkiot olivat siirron hetkellä 8-soluinen ja 10-soluinen. Kumpi jäi henkiin? Kumman lääkäri olisi valinnut siirtoon, mikäli olisin suostunut vain yhden alkion siirtämiseen? Oliko tämä lapseni se lääketieteelliseltä kannalta katsottuna parempi yksilö, vai kenties se, joka olisi huonompana heivattu roskakoriin?

Inhottavia kysymyksiä. En haluaisi ajatella näitä. Ja jälkiviisastelu on usein täysin turhaa. Mutta tämä vaivaa minua. Mitä jos olisin päättänyt toisin? Mitä jos olisi valittu väärin?

Mitä jos?

9 kommenttia:

Kaipaava kirjoitti...

Miksi lääkäri suositteli vain toisen alkion siirtoa? Olisiko toinen siis vain heitetty pois? Voikohan niitä muuten enää edes uudelleen pakastaa...?

Jadekivi kirjoitti...

^ Hyvälaatuisina sulatuksesta selvinneitä alkioita voidaan kyllä jatkoviljellä vaikka päivän verran ja jos jakautuminen jatkuu normaalisti niin pakastaa uudelleen. Joka paikassa tätä ei kuitenkaan tehdä vaan kahdesta sulatetusta alkiosta huonompi menee valitettavasti roskiin :(

Ainu kirjoitti...

Kaksosraskauteen kuuluvien riskien vuoksi tahdotaan siirtää mahdollisimman vähän kerralla. Hoitava lääkäri on tietenkin vastuussa tekemistään hoitopäätöksistä. Koko hedelmöityshoitokenttä on menossa (ja mennytkin, etenkin Suomessa) siihen suuntaan, että monikkoraskauksia tahdotaan mahdollisimman vähän. Ja tämän toki ymmärrän ja hyväksyn. Meilläpäin tosiaan toimitaan niin, että se toinen heitetään pois.

Anonyymi kirjoitti...

Näyttää olevan vähän eri käytäntöjä eri puolella maata sillä ystävälläni siirrettiin vuosien aikana kolme kertaa (jokaisesta onnistunut yksösraskaus) ja aina kaksi kerrallaan, varmuuden vuoksi. Tästä toki on jo aikaa jokunen vuosi, mutta alle 10v.

Itse menossa ekaan ivf:ään ja mä taas oletin, että aina siirretään kaksi..! Voi olla ettei enää niin tehdäkään.

Kaksosraskautta toisaalta pelkään, toisaalta ajattelen ottavani vastaan mitä annetaan kiitollisena mutta jotenkin oletuksessani kahden alkion siirrosta olin ajatellut, että toinen on varmistamassa jos toinen ei lähde...

Ainu kirjoitti...

Aiemmin tosiaan siirreltiin alkioita rutiinina useampi ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomeakin, vaikka pienet piirit täällä luulisi olevan.

Hirveän vaikea näistä on sanoa, mikä olisi parasta milloinkin. Mutta mielestäni olisi tärkeää, että kaikista näistä eteentulevista asioista muistettaisiin keskustella etukäteen.

Anonyymi kirjoitti...

Saanko kysyä, onko teitä hoidettu yksityisellä vai kunnallisella? Meillä paikallisessa Keskussairaalassa on se linja, että siirretään vain yksi - eikä siitä kuulemma voida poiketa.
:(

Ainu kirjoitti...

Saa ilman muuta kysyä, kunnallisesti ollaan hoidoissa käyty. Se on jännä juttu, miten käytännöt todellakin vaihtelevat sen mukaan, missä päin Suomea sattuu olemaan.

Annika kirjoitti...

Meillä on odottamassa pakkasessa 2+2 alkiota ja olen miettinyt niitä paljon. Olen miettinyt suostuvatko siirtämään molemmat sulatetut (jos selviävät sulatuksesta). Olin aivan tyrmistynyt, kun kuulin että on laitettu pakastimeen pareittain. :(

Tuoresiirrossa siirrettiin yksi. Tein positiivisen raskaustestin, mutta varhaisultrassa se todettiin tuulimunaksi. Ensimmäisestä PAS:ista tuli myös plussa ja hän on nyt 1 v 2 kk ikäinen aivan ihastuttava poika. Olen hänestä niin kovin kiitollinen, mutta ajatukset siirtyvät jo tulevaisuuteen. Noihin pakastimessa odottaviin. Kun ajamme mökille, niin ajamme sairaalan ohi. Katson aina sairaalaa ja itken. Siellä ovat meidän alkiomme. Ihmiset ajavat ohi, eivätkä aavista yhtään. Kuinka monen perheen toivo ja unelmat ovat siellä pakastimessa.

Sanoin miehen siskolle, että minusta on kyseenalaista että alkioista valitaan toinen ja toinen laitetaan roskikseen. Hän sanoi että "tuossa touhussa on nyt muutenkin niin paljon arveluttavaa". En nyt muista sanamuotoa, mutta selkeästi kuuli hänen kantansa IVF-hoitoihin. :( Luin hänelle joskus Simpukka-lehdestä, että koeputkilapsia on jo yli miljoona (en nyt muista mikä se luku oli) ja hän tokaisi "hyi olkoon". Ihan käsittämätön kommentti! :( Eikö hänen mielestään meillä pitäisi olla poikaamme? Hänellä itsellään on takanaan reilun parin vuoden lapsettomuus ja luomuraskaus ja sen seurauksena 9 kk ikäinen tyttö. Luulisi hänen vähän ymmärtävän ja osaavan valita sanojaan paremmin.

Ainu kirjoitti...

Annika, samoin minua vähän tyrmistytti, mun mielestä näin isoista asioista pitäisi etukäteen keskustella asianosaisten kanssa. Meidän kaksi plus kaksi jäljellä olevaa alkiota on pakkasessa paikassa, jonka läheltä aina silloin tällöin kuljen. Se tuntuu aina jotenkin hurjalta. Siellä on jotain niin suurta, mun ja muiden elämää suurempia toiveita. Pakastimessa, säilössä. Se on melkoista. Juuri noin oon miettinyt, miten sä tuossa kirjoitat.

Miehesi siskon reaktion kaltaiset satuttaa kovasti. Ikävä, että oot joutunut kuulemaan sellaista. Vaikka en toki mitään muitakaan hoitomuotoja tässä millään tavalla ylenkatso tai pidä huonompana, niin etenkään sitä en ymmärrä, miten mun ja mieheni sukusolujen yhdistäminen kroppani ulkopuolella ja hedelmöittyneen alkion siirtäminen kohtuuni kasvamaan on millään tasolla arveluttavaa. Se on ollut uskomaton mahdollisuus meille ja tuloksena on jo nyt niin rakas lapsi, että sydän pakahtuu, kun ajattelenkin.