tiistai 4. kesäkuuta 2013

Ultrassa

Makasin tänään hämmentyneenä ultrauspöydällä. Vaikka tiesin etukäteen, että meillä ultrataan vatsanpeitteiden läpi, tuntui oudolta olla tutkimuspöydällä housut jalassa. Kerrankin. Se oli mukavaa.

Kohta sainkin jo hämmennyksestä toivuttuani nauraa. Siellä meidän pikkuinen makasi ensin kohdun pohjalla ja alkoi sitten pomppia. Ultra-anturi vain hyppeli, kun pieni pomppi ja äitinsä nauroi onnesta hytkyen.

Sitten se veijari näytti meille kieltä.

Yksi kyynel valui poskelleni. En pyyhkinyt sitä pois. Pikkuinen oli juuri sellainen kuin pitääkin. Vähän pitkä viikkoihin nähden, mutta sillä ei ole merkitystä. Vaikka tiesin päällisin puolin, mitä ultrassa odottaa, se oli silti pysäyttävää. Meidän oma pieni rakas elää, kasvaa ja liikkuu minun kohdussani. Päivä päivältä eteenpäin, lähemmäs sitä hetkeä, kun hän on valmis tähän maailmaan. En tiedä, mistä kaukaa hän tuli luoksemme ja miten hän on päätynyt juuri meille. Mutta juuri nyt en piittaa tippaakaan siitä, että häntä on jouduttu odottamaan niin kauan. Sillä ei ole enää merkitystä. Tänään näin hänen potkivan ja heiluttelevan käsiään. Tiedän, että hän on vihdoin päässyt perille.

Meidän lapsemme. Minun rakkaani.

23 kommenttia:

Nappi kirjoitti...

Ihanaa <3

Anonyymi kirjoitti...

Voi ihanaa Ainu!!!!!Odottelinkin jo ultrakuulumisiasi.:) Onnenkyynel vierähti täälläkin poskelle.<3
-nyt 4kk Ivf-pojan äiti :)

SS / Hyva voittaa kirjoitti...

<3

tyttöankka kirjoitti...

Ihania uutisia <3 !

liina kirjoitti...

<3 olen onnellinen sinun puolestasi!

Suvi kirjoitti...

Liikutus. Voi kyynel. Siis täällä! Uskomattoman onnellinen puolestanne <3

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa. Ihan mahdottoman paljon onnea! Olet tämän niin ansainnut.

Ilkikirimus

MollyMalone kirjoitti...

Ihanaa, tuo hetki on ikimuistoinen!! Itselläni oli reilu vuosi sitten nuo hetket käsillä, meilläkin Ivf-hoitojen tuloksena. Nyt ihmeemme tuhisee vieressäni, jo puolen vuoden ikäisenä. Nauti joka hetkestä!!!

S kirjoitti...

Alkoi aivan itkettää, niin kauniisti kirjoitit. Pieni ihme, ikiomanne, matkalla luoksenne, ja jo ihan lähellä teitä! <3

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihanaa! Olen sanoinkuvaamattoman onnellinen puolestanne. Hauska sattuma, että eräs ystäväni pitkän odotuksen jälkeen odottaa vauvaa samaa tahtia kanssasi, lasketut ajat varmaankin hyvin lähekkäin. Nauti, nauti, nauti - pieni rakkaanne on totta! T:Niiskuneiti

Päivi kirjoitti...

Voi ihanaa. Ja kirjoitat niin kovin kauniisti. <3

Kaipaava kirjoitti...

Ihania kuulumisia. <3

Anonyymi kirjoitti...

Onnea hyvistä ultrakuulumisista, ihanaa! <3

Meri Maria kirjoitti...

Ihana asia! <3

Pyykkivuoren Prinsessa kirjoitti...

Ihanaa!! <3

Ainu kirjoitti...

Kiitos kaikille myötäiloitsemisesta. Se oli todellakin ihanaa. <3 Niitä pieniä pomppuja olen ajatellut pitkin päivää. Olen onnekas, että sain nähdä jotain sellaista.

Ulla kirjoitti...

Voi ihanaa!! <3
Se tunne siinä maatessa, sanoinkuvaamaton. *halaus*

Ainu kirjoitti...

Oli se aikamoista. <3

Anonyymi kirjoitti...

Olen jonkin aikaa lukenut blogiasi, ja kirjoitat niin tavattoman kauniisti kipeistäkin asioista.

Itken ilosta täällä, olen niin iloinen puolestasi! Toivon sinulle ja pikkuiselle kaikkea hyvää <3

Anonyymi kirjoitti...

Niin onnellinen teidän puolesta <3

Feeniks kirjoitti...

Voi miten ihanaa :)

tuuba kirjoitti...

Onnen pomppuja <3

Ainu kirjoitti...

Voi miten tulen iloiseksi, kun luen täältä näitä teidän ihania kommentteja. :)