sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Meidän laulumme

Olen laulanut erityisesti tätä laulua pikkuiselle meidän ollessamme kahdestaan.


Ihmeekseni en ole ollut raskausaikana mitenkään erityisen herkkämielinen. Mutta tämä on saanut kyyneleet kihoamaan silmiini. Olen halunnut laulaa tätä suoraan lapselleni, suoraan rakkaalleni. Samalla olen elänyt läpi niitä tunteita, joissa rämmin kaivatessani välillä epätoivoisesti omaa lastani. Välillä todellakin tuntui, että unohdin, miten helppoa on puhua ja laulaa.

Välillä se puolestaan iskee salaman lailla läpi tajuntani. Meille on tulossa lapsi. Ihan oikeasti. Meidän lapsemme on jo luonamme. Voin laskea käteni vatsalleni ja laulaa hänelle, voin kertoa, kuinka paljon häntä olen rakastanut ja kuinka paljon vielä tulenkaan rakastamaan.

4 kommenttia:

Jadekivi kirjoitti...

SMG <3

Mä en laulanut lapselleni mitään sen vielä ollessa vatsassa. Jotenkin se tuntui mulle tosi vieraalta.

Mutta nyt tuutulauluksi on valikoitunut tämä: http://www.youtube.com/watch?v=cDXwxcPqBVM

Kuunneltiin tuota miehen kanssa paljon alkuraskaudessa, ja itkettiin sylikkäin. Ja nyt kyyneleet silmissä laulelen sitä omalle tyttärelleni iltaisin. Ei tätä oikein tajua vieläkään, kuinka onnellinen sitä voikaan olla kaikkien niiden pitkien ja synkkien vuosien jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Ainukainen,

kiitos kauniista laulusta, SMG:n pehmoisissa tunnelmissa on jotakin hyvin lohduttavaa ja herkkää. Voi pientä ketunpoikaa... :-)

Elämä on ihmeellistä. Olet ainoa, jonka polkua olen seurannut, jo reilun vuoden verran. Tulimme samaan aikaan raskaaksi, yhtä pitkän hoitohistorian jälkeen, meillä oli päivälleen sama laskettu aika. Oma pienoisemme ei kuitenkaan jaksanut viikon 10 jälkeen enää kasvaa. Voit kuvitella, että suru on ollut tukahduttava.

Vaan jollakin ihmeellisellä tavalla kirjoituksesi lohduttavat surun keskellä. Tämä ihana vaihe elämässäsi antaa lämpöistä toivoa. Kiitos Ainu, kiitos valtavasti. Olen niin onnellinen puolestanne. Toivon teille kaikkea parhainta, ja hyvää oloa sinulle.

Mimmu

Anonyymi kirjoitti...

Kummasti jotkut kappaleet vaan iskevät :) Mimmu: otan osaa

Enkelipojan äippä

Ainu kirjoitti...

Jadekivi, mä muutenkin rallattelen yksin kotona, niin tää lapselle laulelu tulee siinä jatkumona. :)On kyllä tää onnellisuus ihan ihmeellistä. Ja koko ajan vain se tunne kasvaa. Olisihan tämä varmasti ainakin erilaista ilman näitä menneitä vuosia. Ihana, että saat nyt laulaa tuota vihdoin omalle tyttärellesi.

Mimmu, kiitos koko sydämestäni noista sanoistasi. Itku pääsi. Olen todella pahoillani siitä, mitä jouduit kokemaan. Surun määrää voin todellakin vain yrittää kuvitella. Täältä lähtee luoksesi hyviä toiveita ja toiveita vielä paremmista hetkistä tulevaan. Se, että kerrot noin kauniisti saavasi toivoa minun elämästäsi ja olevasi onnellinen puolestani, tekee omasta onnestani entistäkin merkityksellisempää. Kiitos ja lämmin halaus.

Enkelipojan äippä, niinhän se on, joku laulu vaan jää mielen pohjalle pyörimään. :)