maanantai 29. heinäkuuta 2013

Puoliväli

Raskauteni on tänään puolivälissä. Aika on kulunut suhteellisen äkkiä. Joka päivä raskaus pyörii mielessä. Siitä huolimatta emme ole vielä alkaneet varustautua uuden perheenjäsenemme vastaanottamisen materiaaliseen puoleen sen kummoisemmin. Olen ostanut kirpputorilta vähän vaatteita sekä neulonut jotain itse. Olemme miettineet, mihin pienessä asunnossamme saisimme sullottua pinnasängyn ja mitä muita huonekalujen uudelleenjärjestelyitä meidän kannattaisi tehdä. Vaunuja olen tutkinut ja tiedän suunnilleen, mitä haluaisin. Mutta aikaa meillä on vielä. Aikaa haaveilla ja suunnitella.

Päätin uskaltautua puolivälin kunniaksi laittamaan tänne vielä yhden kuvan. Tänä aamuna otettu, raskausviikkoja kasassa 20+0. Ei vielä mikään suuren suuri, mutta meille sitäkin tärkeämpi.

8 kommenttia:

Nappi kirjoitti...

Ei voi olla totta, että sun raskaus on jo puolessa välissä! Uskomatonta, miten kaikkien muiden raskaudet kuluu niin hurjan nopeasti, kun se oma tuntui etenevän etanan vauhtia. Onnittelut puolivälistä :)

Ainu kirjoitti...

Kiitos Nappi. :) Tää aika menee uskomattoman nopsaan, vastahan mä jännittelin, että mitäköhän alkioiden sulatuksesta on selvinnyt vai onko mitään. Ja nyt mä oon yhtäkkiä jo näinkin paksu ja kaareva! :D

Ulla kirjoitti...

Voi, puolivälissä! <3
Aivan ihana kumpu! Vaikken raskautta muuten kaipaa ja meidän lapsiluku tuntuu olevan täynnä, niin masua kaipaan, potkuja, sitä tunnetta kun kantaa sisällään elämää <3

Helmi kirjoitti...

Niin kaunis vatsa. <3

Ja iso, iso kiitos tuosta edellisestä postauksesta. Minä olen aina ollut aika herkkä stressaantumaan. Monesti olen harmitellut luonnettani ja pelännyt, että sen takia en tule raskaaksi. Tämä auttoi kovasti oloani, kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana,ihana massu Ainu!! <3 Mulla tuli omaani valtaisa ikävä heti synnytyksen jälkeen ja on yhä edelleen..tunsin kauan haamupotkujakin.:) Toivoin niin kovasti lasta ja rukoilin (vaikken uskovainen olekaan),että saisin edes yhden lapsen. <3 Nyt huomaan toivovani yhä useammin pojalle sisarusta.Lapsi on muuttanut niin täydellisen ihanasti kaiken meidän elämässä,en voi olla muuta kuin äärettömän kiitollinen.:)

On kyllä niin suloinen massu sulla.<3

-Helmi

Anonyymi kirjoitti...

Uskomatonta miten nopeaan se aika menee. Perässä tullaan. Itselläkin tuntuu, että juuri vasta aloiteltiin hoitoa. Itsekkään en ole vielä juuri uskaltanut ostaa mitään, mutta joka päivä haaveilen, ja silti tuntuu uskomattomalta se, ettö meille on tulossa tosiaan vauva, että mä olen raskaana. Mutta nautitaan joka hetkestä, me ollaan tämä onni ansaittu. Kyllä tuo jo selkeä vauvamasu on;)

-Bells-

Anonyymi kirjoitti...

Ihan mahtavaa, että olette saavuttaneet puolivälin. Täällä tullaan kymmenisen viikkoa perässä ja niin odotan, että pääsisimme noille viikoille asti, että hieman uskaltaisi hengähtää. Tuntuu että siihen on ikuisuus.

Ainu kirjoitti...

Kiitos kaikille ihanista mahakehuista. Mä tykkään tästä kovasti, vielä kun se ei ole edes tiellä. :D

Ulmai, on nämä potkut kyllä olleet jotain ihan käsittämätöntä. Häkellyttävää, miten ne herättävät jotenkin konkreettisemmin tajuamaan sen, että siellä mun mahassa on oikeasti joku toinen, ihminen joka en ole minä vaan mun ja miehen yhteinen lapsi. <3

Helmi, mukava kuulla, että auttoi, tosi mukava. Ja eipä se stressi ainakaan sillä poistu, että sanotaan, että älä stressaa.

Helmi, tuo kiitollisuus mitä voi tästä tuntea, on kyllä ihan ylitsepursuavaa. Vaikka sitten haaveilisikin sisaruksesta, niin jo tästä yhdestä on niin onnellinen, ettei mitään rajaa. <3

Bells, aika tosiaan kuluu nopsaan. Kaiken odottamisen jälkeen tämä nykyinen odottaminen on niin toista kuin mikään. Nautitaan yhdessä. :)

Marvine, mustakin puoliväli kuulosti siltä, että se on jossain ikuisuuden päässä ja nyt, kun katson ajassa raskauden alkuun, se tuntuu olevan ihan vasta eilen. Niin se ajankulu on suhteellista ja muuttuvaa. :) Kyllä säkin tässä olet ihan kohta.