Vauva potkuttelee silloin, kun minä pötköttelen. Tänä aamuna kävin syötyäni hetkeksi maate odottelemaan, tuntuisiko kohta jo tutuksi tulleita pieniä muksauksia. Hetken mielijohteesta nykäisin paitani helman ylöspäin ja katselin mahaani. Silloin yllätyin.
Liike näkyy jo päällepäin. En tiennyt, luulin, että toistaiseksi vain minä voin aistia vauvan möyrinnän. Mutta omin silmin tuijotin, miten tumpsauksen tahtiin navanalusta kohoili, täysin tahdostani riippumatta.
Se oli veikeä tunne.
6 kommenttia:
Täällä käymisestä tulee aina niin hyvä mieli <3
Mulla kävi aikalailla samoin. Viikko tai kaksi ensimmäisten potkujen tuntemisesta ne tuntui selvästi myös miehen käteen ja hyvään kohtaan osuessaan ne myös näkyi :)
<3 Ihana kuulla. :) Pitää yrittää yhyttää mieskin mahalle potkujen aikaan. Vaikea itse sanoa, kun omaa kättä pitää siinä päällä, että mikä liike nyt oikein tuntuu mahan sisällä ja mikä ulkona. :D Mutta se näkyi niin selvästi aamulla, että huh-huh.
Ihana!! <3
Riitta
Ihanaa Riitta kun elät tässä mukana! <3
Voi kääk sentään! Tätä blogia lukiessa iskee ihan mahdoton raskauskuume <3
Minun pieni murunen täyttää tänään 6kk enkä oikeasti vielä haluaisi olla raskaana, paitsi kun luen näitä sinun postauksia!
Ihanaa raskausaikaa!!
Voi miten ihana kommentti Silmu. <3 Mä todella nautin tästä raskaanaolosta. :)
Lähetä kommentti